Goodbye Kivihiili, Helen 9.6.
Vierailin Helenin Hanasaaren kivihiilivoimalassa, sekä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa. Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan vuoden 2023 keväällä, joten nyt oli oivallinen ajankohta päästä vielä näkemään paikka. Hanasaaren voimalan sulkeminen piti alunperin tapahtua vuonna 2024, mutta sulkemista aikaistettiin. Lämmityskaudeksi 2022-2023 voimala toimii sulkemiseensa asti varakäytössä. Voimalan korvaa Vuosaaren biolämpölaitos. Päätös voimalan aikaistetusta sulkemisesta on mielestäni todella hyvä, sillä sulkeminen leikkaa suomen päästöjä noin kaksi prosenttia.
Helenin hiilineutraaliustavoite on vuodelle 2030. Kivihiilivoimalan sulkeminen tietenkin tukee tätä, mutta Helen kehittää jatkuvasti toimintaansa. Vihreää siirtymää ja vaihtoehtoisia ratkaisuja ajatellen Katri Valan voimalaitos on varmasti osa tulevaisuutta. Laitos toimii maanalaisessa Helsingissä ja on maailman suurin lämpöä ja jäähdytystä tuottava lämpöpumppulaitos. Lämpöpumppulaitos ottaa lämpöä esimerkiksi puhdistetusta jätevedestä. Mielestäni on tarpeellinen ja hieno innovaatio ottaa esimerkiksi asukkaiden suihkun ja vessan jätevedet ja niiden energia talteen. Lämpöpumppulaitos käyttää hyväksi myös kaukojäähdytyksen paluuvettä, sekä sähköä.
Vierailujen lisäksi saimme kuulla asiantuntijoiden puheita esimerkiksi ydinenergiasta, sekä ilmavoimasta. Ydinenergiaan liittyvä puhe keskittyi pienydinvoimaloihin ja siihen miksi ne ovat hyvä asia. Puoltavia argumentteja olivat esimerkiksi ydinvoiman kasvipäästöjen mataluus, kaivannaisten vähäinen tarve, sekä tasainen lämmöntuotanto ympäri vuoden. Tasainen lämmöntuotanto on Suomen kaltaisessa maassa erittäin tärkeää, koska meillä on kylmät talvet. Energiajärjestelmän tukipilarina on pitkään ollut fossiiliset polttoaineet. Nyt kun fossiilisista on luovuttava ja työtä tavoitteen eteen tehdään niin energiajärjestelmä tarvitsee uusia tukipilareita.
Seuraava puhuja käsitteli akkujen roolia ja merkitystä energiamurroksen keskellä. Tämän hetkinen tilanne on se, että hajautetun energiantuotannon ja kulutuksen on jatkuvasti oltava jotakuinkin samalla tasolla. Energiajärjestelmä saisi joustoa, jos energiaa saataisiin esimerkiksi varastoitua pidempiaikaisesti. Sähkön pitkäaikaiseen varastointiin on jo olemassa tarvittava teknologia, paremman luomiseen vain tarvittaisiin investointeja.
Tuulivoima oli ydinvoiman ja akkujen jälkeen seuraava aihe. Saimme asiantuntijan vastauksen kysymykseen: "Miten tuulivoimasta on tullut muutamassa vuodessa merkittävä osa sähköntuotantoa? Miten käy aurinkosähkön?"
No ensinnäkin tuulivoima on huomattavasti edullisempaa, kuin 10 vuotta sitten. Tuulivoimalat kykenevät kuitenkin tuottamaan energiaa kaksi kertaa niin paljon, kuin aikaisemmin. Samalla hinnalla voidaan siis tuottaa enemmän sähköä, joten tuulivoima onkin hyvin suosittua sijoittajien näkökulmasta. Aurinkopaneelit ovat yhä varteenotettava osa energiantuotantoa. Monet yritykset ovat investoineet aurinkopaneeleihin ja esimerkiksi pystyttäneet niitä yritysten katoille. Aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat kiinnostava tuotantomuoto, joka tarjoaa esimerkiksi yrityksille edullisen tavan edistää omia hiilineutraalisuus tavoitteitaan.