Linnaseminaari 12.-14.8.
Voisin alkuun kertoa hieman omia kuulumisia näin kesän jälkeen. Ihanaa, että politiikan syksy on päässyt alkuun ja arki on lähtenyt rullaamaan. Olen valitettavasti kesän seikkailujen jäljiltä joutunut osallistumaan moneen asiaan etänä. Olin kumppanin kanssa kiipeilemässä ja lensin puuta päin sääret loukkaantuen. Kävely on ollut kivuliasta, jotakin hiusmurtumaakin löytyy. Linnaseminaariin pääsin onneksi osallistumaan!
Linnaseminaaria on järjestetty jo pitkään, nyt ensimmäistä kertaa koronan jälkeen. Tämä oli minun ensimmäinen Linnaseminaarini, johon olen osallistunut. Puhujat olivat aivan loistavia ja seminaari ylitti ennakko-odotukseni, jotka kuitenkin olivat aika korkealla. Odotin kovasti Jutta Urpilaisen, sekä Aura Sallan tapaamista. Ukrainan suurlähettilään tapaaminen oli suuri kunnia ja hänen puheenvuoronsa veti herkäksi. Seminaarin aiheet olivat onnistuneita ja ajankohtaisia. Oli nuorten teemavuoteen liittyviä puheenvuoroja, kuin ilmastonmuutokseenkin pureutuvia. Vihreiden MEP Ville Niinistö johdatteli aiheeseen toisena päivänä tiukalla puheellaan.
Perjantai
Perjantai alkoi Linnaseminaarin avauksella, sekä Jutta Urpilaisen puheenvuorolla. Hehkutan vielä kuinka mahtavaa oli nähdä hänet. Hän on yksi niistä poliitikoista, joka on jäänyt mieleen siitä, kun olen pienenä politiikkaa seurannut. Pääsen juontamaan Eurooppa-foorumin yhtä paneelia ensi viikolla, jossa on myös Urpilainen, joten muutaman sanan vaihtaminen ei ollut pahitteeksi. Urpilainen puhui tietenkin nuorten vaikuttamiseen liittyvistä seikoista, onhan Euroopan nuorten teemavuosi yksi iso osa komission vuotta 2022. Hän kertoi, että 1,6 miljardia lasta on ollut koulutuksen ulkopuolella koronan vuoksi. Arvio on, että noin 10 miljoonaa lasta ei palaa kouluun vaikka koronarajoitukset mahdollistaisivat normaaliin palaamisen. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa koulut ovat olleet lähes kaksi vuotta kiinni. Kouluun menemisen sijaan lapset saattavat joutua töihin, etenkin köyhällä maaseudulla. Koulun puuttuminen lapsen elämässä aiheuttaa muitakin lieveilmiöitä. Näitä voivat olla nuorten tyttöjen raskaudet ja perheväkivalta.
Urpilainen puhui koronan ja sodan vaikutuksista EU:n toimintaan. EU on navigoinut kriisien keskellä ja pysynyt toimintakykyisenä. Urpilaisen mukaan EU on jopa vahvistunut tehdessään työtä yhteisellä rintamalla. Kriisit ovat vieneet eteenpäin esimerkiksi terveys- ja puolustusunionin tiivistämistä. Kriisit ovat alleviivanneet resilienssin ja strategisen autonomian kasvamisen tarvetta. Komissio on kuitenkin toteuttanut myös määrätietoisesti poliittista ohjelmaa. Eteenpäin on viety esimerkiksi vihreän ja digitaalisen kaksoissiirtymän edistämistä.
Lauantai
Lauantai alkoi europarlamentaarikkojen puheenvuoroilla. Ensimmäisenä aloitti Henna Virkkunen aiheenaan digitalisaatio. Hän alusti kertomalla mitä digitalisaatio ylipäätään tarkoittaa. Se ei ole vain tietotekniikkaa vaan sen hyödyntämistä toiminnan muuttamiseen tai uuden mahdollistamiseen. Näitä ovat erilaiset palvelut ja alustat, esimerkiksi Uber, Google ja Twitter. Digitalisaatiota halutaan hyödyntää, sillä se tuo esimerkiksi uutta liiketoimintaa, tehokkaampaa terveydenhuoltoa, ilmastotavoitteisiin pääsyn tukemista, sekä koulutuksen tehostumista. Hyödyt ovat käytännössä siis valtavat. Näistä huolimatta haittojakin löytyy. Esimerkiksi riippuvuus raaka-aineita omaavista maista on todellinen. Euroopan Unioni ei halua olla esimerkiksi Kiinasta syvästi riippuvaisessa asemassa. Riippuvuutta on pyritty vähentämään Euroopan Unionin sisällä kohdistuvilla investoinneilla ja kehityksellä. EU:n digitalisaatiostrategian tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä. Euroopan tavoite hiilineutraaliudesta ei toteudu ilman digitalisaation hyödyntämistä.
Toinen lauantain puhuja oli Ville Niinistö. Hänen tiukka puheenvuoronsa käsitteli esimerkiksi EU:n ja Naton yhteistyötä ja työnjakamista turvallisuuspolitiikan toteuttajina. Puheenvuorossa käsiteltiin tietenkin myös ilmastotoimia. Hän muistutti, että Suomen ilmastopolitiikka nojaa vahvasti EU:n päätösten kansalliseen toteuttamiseen. Valitettava fakta on se, että 2080 mennessä maapallon keskilämpötila on kolme astetta korkeampi, kuin esiteollisena aikana mikäli nykyinen ilmastokehitys jatkuu. 1800-luvun lopulta tähän päivään lämpötila on noussut 1,1 astetta muutosta on siis vaikea edes käsittää. Nyt on heitettävä roskakoriin kaikki soraäänet tai kritisoinnit Suomen ilmastotavoitteista, sillä parannettavaa on ja omaa kunnianhimoa tarvitaan.
Lauantai päivään kuului Eurooppanuorten- ja JEF Europen ohjelmaa ja tietenkin Eurooppanuorten 25v vuosijuhlat. Päivään mahtui myös viimeiset esiintyjät, jotka olivat puhumassa paneelikeskustelun muodossa. Paneeliin osallistuivat Nils Torvalds - MEP, Karoliina Niemi - Metsäjohtaja, metsäteollisuus, Tapani Veistola - Toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto, sekä Riitta Röhn - ympäristöjuristi. Paneeli liittyi luonnollisesti metsäteollisuuteen, kun puhujia tarkastelee. Paneelista nousi esille se, että EU-lainsäädännössä on pidettävä liikkumavara ja joustavuus. Metsät ovat erilaisia ja Suomelle metsäsektori on merkittävä elinkeinon kannalta. Suomessa 2/3 pinta-alasta on metsää ja metsäteollisuus kuluttaa neljäsosan Suomen energiasta, joten mittakaava on suuri.
Sunnuntai
Sunnuntaihin kuului useita upeita puhujia. Aiemmin jo mainitsin, että odotin paljon EU-politiikan asiantuntijan Aura Sallan tapaamista. Olen pitkään seurannut hänen työtään sosiaalisen median kautta ja oli mahtavaa tavata livenä. Aura oli ehdottomasti viikonlopun vetovoimaisin puhuja. Hän istui meidän eteen lavalle ja alkoi rennosti keskustella meille. Hänen puheenvuoronsa tuntui osallistavalta ja ihmiseltä ihmiselle kerrotulta. Puheenvuoro käsitteli tärkeitä asioita ja oli selkeästi ammattilaisen kertoma, mutta kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja henkilökohtainen. Aura kertoi esimerkiksi Metan toiminnasta EU:ssa ja sen tulevaisuudesta. Hänen mukaansa Meta ei ole lähdössä Euroopasta vaan sen toiminta saattaa olla erilaista esimerkiksi verrattuna Amerikkaan. Kuluttajalla saattaa siis olla erilaisia toimintoja. Auran puheesta loisti hänen ammattitaito, inhimillisyys ja maailmankuvan avartuminen työidentiteetin karttuessa.
Toinen puhuja oli upea Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova. Odotin tietenkin paljon hänen tapaamistaan niin kuin varmasti kaikki. Hänet otettiin vastaan taputusten ja seisovan yleisön saattelemana. Kunnioitus ja solidaarisuus häntä ja Ukrainaa, sekä Ukrainan kanssa kohtaan oli käsinkosketeltavaa. Suurlähettiläs kuitenkin muistutti, että sotaa ei voiteta solidaarisuudella ja sympatialla. Ukraina tarvitsee konkreettista tukea- tällä hetkellä eniten tarvitaan aseita. Ukrainan tavoitteena on siirtää taistelulinjaa ja työntää Venäjää pois ennen talven tuloa. Nyt syksyn aikana käydään siis kriittistä taistelua maasta ja siihen tarvitaan tietenkin paljon aseellista voimaa.
Linnaseminaarin päätti dosentti ja Eurooppa-tutkija Timo Miettinen. Hän piti luentotyyppisen katsauksen Euroopan tilasta ja sen tulevaisuudesta. Hän keskittyi katsauksessaan erityisesti viimeiseen kymmeneen vuoteen. Hän aloitti katsauksen Euroopan sisäisillä kriiseillä. Sisäisiä kriisejä ovat olleet Eurokriisi: talous-, velka - ja pankkikriisi, populismin nousu ja puoluekentän murrokset, pakolaiskriisi, sekä Brexit. Populismin nousu ja puoluekentän muutokset näkyvät Suomessa tänäkin päivänä ja esimerkiksi jytky on oiva esimerkki muutoksesta. Demokratia- ja oikeusvaltio ovat keskeisiä EU:n toiminnalle. Erilaiset kriisit vaikuttavat niiden toimintaan, vakauteen, sekä kansalaisten uskoon eri instituutioita kohtaan. Kansalaisten usko erityisesti demokratiaan ja oman äänen kuulumiseen ovat erittäin tärkeitä EU:n tulevaisuuden kannalta.
Viimeisinä sanoina on vain todettava, että viikonloppu oli mahtava. Opin hurjasti uutta ja pääsin tapaamaan ammattilaisia ja poliitikkoja, joiden tapaamista olen kovasti odottanut ja jotka ovat vaikuttaneet myös minun mielenkiinnon kohteisiini ja yhteiskunnallisista aiheista kiinnostumiseen.