Berlin Seminar 12.-15.5.

Osallistuin Berliinissä järjestettyyn Eurooppanuorten kattojärjestön Seminaariin. Kattojärjestö Young European Federalists JEF Europe järjestää erilaisia tapahtumia ja seminaareja ympäri Eurooppaa. Oli mahtavaa päästä mukaan oppimaan uutta, sekä tutustumaan uusiin ihmisiin. Seminaarin aiheena oli Demokratia ja työryhmätyöskentely Demokratiaan liittyvien aiheiden äärellä.

Ensimmäisenä päivänä Parlamenttiin

Ensimmäisenä kokonaisena päivänä lähdimme aikaisin aamulla liikkeelle. Määränpäänä oli Euroopan Parlamentti Saksassa. Pääsimme tutustumaan Parlamenttiin sisältä ja kuuntelemaan kahta puhujaa. Ensimmäinen puhuja oli Euroopan Komission Saksan edustuksen varapuheenjohtaja Patrick Lobis. Hän kertoi millaisia stantardeja Euroopan komissiolla on päätöksenteossa uusia jäseniä hyväksyttäessä. EU kokonaisuudessaan on hidas käymään hyväksymisprosessia läpi. Hitaus ei johdu niinkään byrokratiasta vaan 27 jäsenmaan hyvinvoinnin priorisoinnista.

Toisena puhujana oli Viktoria Palm - apulaisjohtaja Kaakois-Euroopan yksikössä. Hän kertoi Euroopan Unionin perusrakenteesta ja saimme osallistua ja vaihtaa ajatuksia. Pohdimme mitä Euroopan Unioniin kuuluminen tuo jäsenmaalle. Pohdimme myös miksi meidän kannattaa hyväksyä uusia jäseniä ja toisaalta myös miksi ei kannata. Uusien jäsenien hyväksyntää puoltaa esimerkiksi geopoliittinen kilpailu- EU globaalina vaikuttajana, uudet markkinat, työvoima- tasapuoliset taloudelliset toimintaedellytykset, sekä rajat ylittävä ongelmanratkaisu.

Uusia jäseniä vastaan on myös argumentteja, joita on hyvä sanoa ääneen ja pohtia. On tärkeää pohtia asioita dialogina myös erilaisesta perspektiivistä ja kehittää ongelmiin ratkaisuja. Kuten jo sanottu, Euroopan Unionilla on isot standartit uusia jäseniä hyväksyttäessä. Uutta jäsentä ei välttämättä hyväksytä, koska maassa vallitsee alemman tason demokratisaatio. Alemman tason demokratisaatio saattaa tarkoittaa heikempää integraatiota Eurooppalaiseen arvoyhteisöön. EU:lla on tietyt poliittiset prioriteetit, jotka eivät saa heikentyä. llmastopolitiikka, ihmisarvot ja tasa-arvo ovat näistä esimerkkejä.

Euroopan Unionin sisällä käsitellään myös paljon talouspolitiikkaa. Uutta jäsenmaata hyväksyttäessä on pohdittava millainen on maan BKT ja taloudellinen tilanne. Köyhemmän maan hyväksyminen aiheuttaa EU:lle lisää kustannuksia.

Workshops

Seminaariin osallistui noin neljäkymmentä ihmistä, joten työpajatyöskentelyä varten jakauduimme ryhmiin. Kaikki ryhmät keskustelivat demokratiasta ja jokaisella ryhmällä oli lisäksi jokin pää pointti johon keskittyä. Meidän ryhmä keskittyi kestävän kehityksen näkökulmaan. Aloitimme workshopin keskustelemalla kahdesta kysymyksestä jokaisen ryhmäläisen kanssa. Ensimmäinen kysymys oli: "mitä demokratia tarkoittaa sinulle?" ja toinen: "Millaisissa tilanteissa Demokratia on vaikeuttanut tai vaikuttanut elämääsi?"

Keskustelun jälkeen kirjoitimme omia ajatuksia ja myös keskusteluun pohjaten mitä demokratia on. Tiivistettynä demokratia oli mielestämme läpinäkyvyyttä, luottoa instituutiota kohtaan, vapautta, tasa-arvoa, tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille ihmisille, sekä kansan tahtoa. Yksi osallistujista kirjoitti näin: "We have a lot of restrictions of democratic values in my country. Our rights are not followed, we don't trust our authorities, money and connections are valued."Tämä osoittaa, että työtä on paljon tehtävänä vaikka moni maa on päässyt todella pitkälle. Tällainen sanoma herättää myös pohdintaa ja keskustelimme asiasta myös siitä näkökulmasta, että tällaista voi olla ainakin näennäisesti demokraattisessa valtiossa.

Demokratia keskustelun lisäksi työryhmämme aihe oli siis kestävä kehitys. Ryhmämme vetäjä esitti meille kysymyksiä ja asetuimme niin sanotulle linjalle perustuen omaan mielipiteeseemme. Toinen pää oli täysin samaa mieltä ja toinen täysin erimieltä. Kysymykset liittyivät esimerkiksi autoiluun, luonnon roskaamisen sanktioihin, sekä EU:n direktiiveihin. Keskustelimme ja perustelimme ajatuksiamme ja kävimme antoisaa dialogia. Päädyimme pohtimaan myös miten saada politiikasta lähestyttävämpää. Valitettavasti populismi on kasvava trendi ympäri Eurooppaa. Olimme kaikki sitä mieltä, että yhteiskunnallista- ja demokratiakasvatusta tulisi lisätä kouluissa. Politiikka tuntuu etääntyvän ihmisten päivittäisestä elämästä ja äänestysaktiivisuus ja edeltäviä vuosia heikompaa. Pohdimme omaa hyväosaisuuttamme ja sitä miten kaikki eivät käy ryhmäkeskustelua Demokratiasta seminaarin merkeissä.

Mitä seminaarista jäi käteen?

Ensimmäisenä mieleeni tulee pohtimamme etuasema, koska suurin osa meistä opiskelee politiikkaa ja on mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tiedämme siis paljon poliittisesta historiasta, sekä ajankohtaisista aiheista ja yleisesti poliittisista instituutioista ja päätöksentekoprosessista. Kaikki eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta lähteä vaikuttamaan, syitä on monia. Valtioiden välillä on eroja demokratisaation asteessa ja samoja oikeuksia vaikuttamiseen ei kaikilla kansalaisilla ole. Politiikka saattaa myös olla niin etäistä, että ihmiset saattavat kokea osaamisensa olevan puutteellista poliittista vaikuttamista varten. Pohdimme omaa asemaamme demokratia edistäjinä ja osana demokratiaa. Olemme kaikki vaikuttajia, joten myös meillä on velvollisuus edistää läpinäkyvyyttä ja tiedon kulkeutumista kaikille.

Seminaari toi uusia tuttavuuksia ja mahtavaa ajatusten vaihtoa. Sain perspektiiviä muiden valtioiden poliittiseen tilanteeseen, sekä tietoa siitä miten erilaisessa maailmassa toinen saattaa elää EU:n sisällä. Kontrasti EU vaikuttamisessa Keski-Euroopan, sekä pohjoismaiden välillä oli iso ja esimerkiksi Suomen on pidettävä kiinni omista päätöksenteko oikeuksistaan. Suomessa eläminen on hyvin erilaista, kuin elämä esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Vaikka yhteistyö ja yhtenäinen Eurooppa on erittäin hyvä asia on meidän pienenä pohjoisena kansana tuotava omia tarpeita esille.